Lyseotalo

lyseotaloedit
Julkisivu. Kuva: Raili Kivelä.

Lyseotalon historia ja ilme

Lyseolaiset opiskelivat vuodesta 1902 vuoteen 2013 Jyväskylän ydinkeskustan katukuvaa hallitsevassa Lyseotalossa. Sen piirsivät Yleisten rakennusten ylihallituksen johtaja Sebastian Gripenberg ja arkkitehti Karl Werner Polon. Ennen Lyseotalon valmistumista lyseolaiset kävivät koulunsa väliaikaisissa vuokratiloissa.

Lyseotaloa on kutsuttu tyyliltään osin leikillisesti, osin vakavissaan maurilais-tudorilaiseksi. Kuitenkin Cambridgessä arkkitehdiksi lukenut Sofia Singler pitää rakennusta enemmän maurilaisena. ”Esimerkiksi rakennuksen kulmakohdissa olevat pienet turret-tornit eli koristepiiput ovat maurilaisia yksityiskohtia, samoin kuin ikkunankarmien korkeimpia kulmia koristavat pata-aiheet. Jämäkkä kiviperustus ja sen korostaminen fasadissa on myös hyvin maurilainen piirre. Ruusuikkoiden alta löytyvien kapeiden ikkunoiden koristepaneelit ovat myös maurilaisia, niissä näkyy hieno vivahde ogee-sipulimuotoa”, Singler selostaa.

Itse asiassa Singler ei näe Lyseotalossa juuri mitään tudorilaista, sen sijaan Lyseotalossa on kyllä goottilaisia piirteitä: ”Omasta mielestäni Lyseotaloa kuvaisi paljon paremmin termi ’maurilais-goottinen’ – niin vähiin tudor-elementit jäävät. Luulen, että maurilais-tudorilaisuudesta puhuttaessa kyse on siitä, että vielä 1900-luvun alussa tudoria pidettiin gotiikan alalajina ja oikeastaan myöhäisgotiikan viimeisimpänä vaiheena. Näin ei kuitenkaan nykytietämyksen valossa ole.”

Joka tapauksessa Lyseotalo leikittelee kahdella tyylillä. Singler ottaa esimerkiksi julkisivun ikkunat:
”Niiden ulkokarmi on maurilainen suippokärki (ogee), ja sen sisällä olevat kaksi sisäkarmia, joihin lasipaneelit on asetettu, ovat goottilaisia suippokaaria (ogive). Maurilainen tyyli luonnollisesti hallitsee ikkunankarmia, sillä suippokärki on huomattavasti isompi ja korostetumpi kuin goottilaiset kaaret, mutta kuinka ollakaan, ikkunoiden pystyjakokappaleet ovat goottinen piirre.”

Huomiot ikkunoista jatkuvat edelleen: ”Ensin siis nähdään maurilainen suippokärki ulkokarmissa. Sitten näemmekin kaksi goottilaista suippokaarta sisäkarmissa. Suippokaarien välissä oleva ruusu on sekin goottinen. Mutta sitten ikkunoiden alemmat lasipaneelit ovatkin suorakulmioita, eivät suippokärkiä – maurilainen piirre. Goottisen tyylin mukaan nekin olisivat suippokärkiä, sillä päällekkäiset suippokärkien rivit ikkunoissa olivat yleinen piirre gotiikassa.”

Jo pelkästään Lyseotalon ikkunat ovat hyvin moniulotteiset ja yksityiskohdissaan upeat. Samanlainen on koko rakennus. Myös sen kiinteä sisustus ja irtokalusteet, jotka ovat Hjalmar Åbergin suunnittelemat, ovat yksityiskohtia täynnä.

Enemmän Lyseotalosta ja sen vaiheista voi lukea Erkki Fredriksonin teoksesta Lyseotalon vuosisata ja Ulla Pohjamon rakennushistoriaselvityksestä Jyväskylän Lyseo sekä näille sivuille päivittyvistä uusista kuvauksista. Katso myös sarjakuva!

Portaikko.
Portaikko. Kuva: Raili Kivelä.
Ullakon tikkaat liputusluukulle.
Ullakon tikkaat liputusluukulle. Kuva: Raili Kivelä.
Julkisivun ruusuikkuna sisältä kuvattuna. Kuva: Vili Pouta.
Julkisivun ruusuikkuna sisältä kuvattuna. Kuva: Vili Pouta.

Lyseotalon avoin tulevaisuus

Lyseotalo jäi tyhjäksi vuonna 2014. Lyseolaiset ovat siirtymässä evakkotilojen kautta uuteen kiinteistöön Harjulle, mutta JYLY ei toki unohda rakennusta, jossa sen jäsenistö on käynyt koulunsa. JYLY on seurannut tarkasti Lyseotaloon liittyviä tulevaisuudensuunnitelmia ja ottanut niihin myös kantaa.

JYLY on Keski-Suomen ELY-keskuksen pyytämässä vastineessa 22.1.2014 todennut pitävänsä tieteisiin, taiteisiin ja koulutukseen liittyviä tilaratkaisuja hyvänä esimerkkinä sopivasta käytöstä Lyseotalolle. Lisäksi JYLY on toivonut kiinteistön säilyvän periaatteessa koulukäyttöön sopivana. Tulevaisuudessa kouluksi sopivasta rakennuksesta voi olla iloa, sillä Jyväskylässä, kuten muissakin kasvukeskuksissa, tullaan tarvitsemaan enemmän tilaa kouluille.

Suojeltu talo

Vuonna 1902 valmistunut Lyseotalo Jyväskylän keskustassa on suojeltu lailla. Alun perin suojelua esitti JYLY vuonna 2012, ja ympäristöministeriö vahvisti 16.1.2015 päivätyllä päätöksellään Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 5.6.2014 laatiman rakennussuojelupäätöksen suojelumääräyksineen.

 

Astu kirjastoon.
Astu kirjastoon. Kuva: Raili Kivelä.